Kilpirauhasen vajaatoiminta – näin tuet kilpirauhastasi luonnollisin keinoin

Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) syntyy, kun kilpirauhanen ei enää pysty tuottamaan riittävästi kilpirauhashormoneja. Monilla vajaatoimintaan viittaavia oireita voidaan hoitaa masennuksena. Jos oireisiin kiinnitetään huomiota jo ajoissa, voidaan lievä kilpirauhasen vajaatoiminta mahdollisesti korjata normaaliksi ilman varsinaisia lääkkeitä. Tässä ovat tärkeänä tekijänä elämäntavat, ruokavalio ja ravintolisät.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Koska kilpirauhanen tuottaa hormoneja, jotka vaikuttavat jokaiseen tärkeään elimeen sekä joka ikisen solun aineenvaihduntaan ja korjaukseen, ei ole yllätys, että vajaasti toimiva kilpirauhanen voi aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten saamattomuus, henkinen väsymys, näköhäiriöt, päänsärky, masennus, ummetus ja sydämentykytys. Keskeisiä oireita ovat sitkeä painonnousu, alhainen perusruumiinlämpö, kylmät kädet ja jalat, kuiva iho, hiustenlähtö ja käheä ääni. Vaikeassa vajaatoiminnassa oireet ovat yleensä selkeitä, mutta koska ne tulevat usein hitaasti ja salakavalasti, ihminen tottuu niihin eikä välttämättä yhdistä niitä sairauteen.

Vinkkejä ruokavalioon

Gluteeniton ruokavalio on monilla osoitettu normalisoivan kilpirauhasen tilaa, joko liika- tai vajaatoiminnassa. Ruokavaliossa kannattaa suosia runsaasti raakaravintoa: marjoja, hedelmiä, vihanneksia. Hyviä proteiinin lähteitä pitää suosia kilpirauhaselle tärkeän tyrosiini-aminohapon saamiseksi. Hyvä proteiinin lähde on mm. rasvainen kala, joka sisältää runsaasti myös omega-3 rasvahappoja. Eräissä tutkimuksissa on osoitettu, että omega-3 rasvahapot etenkin EPA voisi estää tietyntyyppisiä kilpirauhasen vajaatoimintoja ja auttaa säätelemään tulehdusta, joka liittyy sekä kilpirauhasen liika- että vajaatoimintaan.

Tärkeitä ravintoaineita

Jodi on kilpirauhasen toiminnalle välttämätön ja sen puute voi aiheuttaa kilpirauhasen toiminnan häiriöitä. Jodi on olennainen T3- ja T4-hormonin rakennusosa, ja sillä on yhteys kilpirauhasen vajaatoimintaan.

Jodia tarvitaan kehon jokaisen solun ja elimen optimaaliseen toimintaan. Kilpirauhasen lisäksi esimerkiksi aivot, rintarauhaset, munasarjat, eturauhanen ja lisämunuaiset tarvitsevat jodia.

Ruoasta ei välttämättä saa riittävästi nykyään jodia, ja sen puute onkin yleistä. Merilevä on hyvä ja luonnollinen jodin lähde, toisin kuin kaupan teollinen jodioitu suola. Ruokateollisuus ei käytä nykyään jodioitua suolaa. Virallinen saantisuositus jodille on 150 ug/vrk, mikä on usein täysin riittämätön määrä. Jodin saannin turvallisena rajana aikuisilla pidetään 600 ug/vrk.

Seleeni vastaa aktiivisten kilpirauhashormonien tuotannosta ja säätelystä. Seleenin puutos voi myös pahentaa jodin puutoksen tai jodin liikasaannin vaikutuksia. Lisäksi seleenistä on ollut apua kilpirauhasen tulehduksissa.

Sinkin puute hidastaa tyroksiinin vapautumista kilpirauhasesta verenkiertoon. Sinkin puutos vaikuttaa kilpirauhasen toimintaan alentamalla kilpirauhashormonitasoja.

Tyrosiini on aminohappo, joka on kilpirauhashormonien sekä dopamiinin esiaste. Se tukee sopeutumista stressaaviin tilanteisiin vaikuttaen piristävästi ja energiaa lisäävästi.

Glysiini tukee kilpirauhashormonien synteesiä. Se voi toimia signaalina joka aktivoi kilpirauhasen toimintaa ravinteiden saannin aikana jolloin imeytyminen tehostuu.